Historia

Taustaa
Kuningatar Kristiina perusti Ruotsin ja Suomen välille postireitin vuonna 1636. Posti soudettiin postiruotuveneellä Ruotsin Grisslehamnista Eckerön Storbyyn ja sieltä edelleen Hammarlandin, Finströmin, Jomalan ja Saltvikin kautta Bomarsundiin. Täältä reitti jatkui maitse ja meritse Vårdön, Kumlingen ja Brändön kautta mantereelle Kustaviin.

Kun Ruotsi hävisi Venäjälle Suomen sodan vuonna 1808-09, liitettiin Sekä Ahvenanmaa että Suomi osaksi Venäjän valtiota. Storbyn vaatimaton postitoimisto sijaitsikin nyt Venäjän ja Ruotsin rajalla, mikä muutti sen aseman. Tarvittiin näyttävä rakennus, johon mahtui posti- ja tullivirastojen toiminnot ja joka näkyi kauas yli Ahvenanmeren. Eckerö Posti- ja Tullitalon suunnittelivat Carl Ludvig Engel ja Carlo Bassi ja se valmistui vuonna 1828, ja sitä pidetään yhtenä C.L. Engelin merkittävimmistä rakennuksista.

Ahvenanmaan maakuntahallitus hallinnoi rakennusta vuodesta 1994 lähtien. Rakennus toimii kulttuurikeskuksena, joka on yleisölel avoinna kesäaikaan. Päärakennuksessa on vaihtuvia näyttelyitä sekä Postimestarin konttori, joka on sisustettu 1850 luvun huonekaluin. Posti- ja tullitalossa on myös vierashuone residenssitaiteilijoille touko-lokakuussa. Pohjoissiivessä sijaitsee Eckerön kotiseutuyhdistyksen ylläpitämä Postiruotumuseo.

Rakennus
Keskustelu uuden rakennuksen tarpeellisuudesta käynnistyi vuonna 1817. Rakennuksen oli tarkoitus toimia sekä postitalona että tulliasemana Eckerössä. Talon suunnitteli arkkitehti Carl Ludvig Enkel ja sitä pidetään yhtenä Engelin merkittävimmistä rakennuksista. Arkkitehti Carlo Bassi, joka myös suunnitteli rakennelmaa, valvoi rakentamista yhdessä arkkitehti Anton Wilhelm Arppen kanssa.

Päärakennus on jaettu keskeltä kahtia väliseinällä ja alunperin näitä kahta osaa ei yhdistänyt mikään. Pohjoisosan yläkerroksessa sijaitsi tullinhoitajan kuudesta huoneesta ja keittiöstä koostuva asunto. Pohjakerrokseen mahtui postinkantajan ja vahtimestarin huoneet sekä tullitoimisto, johon kuului myös eteinen. Eteläosan pohjakerroksessa sijaitsi postikonttori sekä postimestarin asunto, jossa oli neljä huonetta ja keittiö. Toisessa kerroksessa sijaitsi postikirjurin ja postimestarin työhuone. Merenpuoleiselta seinältä oli varattu neljä huonetta matkustajien käyttöön. Siipirakennuksissa sijaitsi käymälät, talli, vaunuliiteri, leivintupa, varasto sekä tullin vaaka- ja pakkahuone. Helpottaakseen hevosten ja vaunujen sisälle ajoa, piha kivetytettiin muutama vuosi rakennusten valmistumisen jälkeen.

Historia

  • Syksyn 1834 koleraepidemian aikana Posti- ja tullitalon postitila toimi karanteenisairaalana. Tavanomainen rajapostimestarin virka oli silloin täyttämättä. Syksyllä 1848 puhkesi uusi koleraepidemia ja Eckerön Posti- ja tullitalo toimi jälleen sairaalana.
  • Posti- ja tullitalon toiminta väheni huomattavasti Maarianhaminan perustamisen, 1861, sekä vuonna 1866 aloitetun Turku – Maarianhamina – Tukholma höyrylaivalinjan jälkeen. Postin pääkonttori siirrettiin vuonna 1875 Maarianhaminaan ja sen toiminta Eckerössä lakkautettiin kokonaan. Lakkautetun pääkonttorin tilalle perustettiin vuonna 1876 postitoimisto Eckerön Posti- ja tullitaloon. Tullikamarin tullinhoitaja käytti edelleen omaa osuuttaan talosta ja nimismies oli muuttanut postimestarin asuntoon. Matkailijoille varatut huoneet olivat käytössä aina silloin, kun tavarat ja matkustajat kulkivat Suomen ja Ruotsin välillä Eckerön kautta kulkevaa reittiä.
  • Rakennukseen perustettiin lennätinasema vuonna 1882. Lennätinjohtajalla oli käytössään myös oma asunto. Lennätin oli toiminnassa vuoteen 1900 asti. Vuonna 1897 virkaan astunut viimeinen tullinhoitaja asui virka-asunnossaan kuolemaansa 1922 saakka ja viimeinen postivirkailija asui omassa asunnossaan vuodesta 1899 vuoteen 1935 saakka.
  • Ensimmäisen maailmansodan aikana venäläisiä sotilaita sijoitettiin Eckerön Posti- ja tullitaloon ja he asuivat siellä lyhyitä ajanjaksoja kerrallaan. Vuonna 1918 saksalaiset sotilaat piirittivät rakennukset.
  • Toisen maailmansodan aikana suomalaiset sotilaat majoittuivat Eckerön Posti- ja Tullitalossa suojellakseen Ahvenanmaata ulkopuoliselta maahan tunkeutumiselta.
  • 1950-luvun lopulla rakennus korjattiin ja muutostöin siitä tehtiin lomakoti postin ja tullin työntekijö Kahvila ja keramiikkapaja/kauppa avautuivat pohjoissiipeen 1980-luvulla.
  • Posti- ja tullitalo on ollut Ahvenanmaan maakunnan omistuksessa vuodesta 1994 lähtien ja sen hallinnoinnista vastaa Ahvenanamaan maakunnan hallitus. Kesäaikaan rakennuksessa järjestetään käsityö- ja muotoilunäyttelyitä.
  • Eckerön Posti- ja tullitalo on yksi parhaiten säilyneistä empirerakennuksista Suomessa. Ahvenanmaan maakunnan hallitus julisti Posti- ja tullitalon suojelluksi rakennuskohteeksi 7.8.2018. Tämä kulttuurihistoriallisesti merkittävä rakennus on siis saanut osakseen korkeimman rakennussuojan mitä rakennus Ahvenanmaalla voi saada.



X